maanantai 8. lokakuuta 2007

23-25.9

Näinä muutamina päivinä täälläkin paukkuivat pommit mutta ei sentään niinkuin Hyderabad:ssa. Etelä-Afrikassa nimittäin pelattiin Kriketin T20 World Cup ja Intia selvitti tiensä finaaliin 23.5. Innokkaimmille urheilun ystäville selvennettäkoon että toi T20 meinaa lyontien määrää eli molemmilla joukkueilla on 20 lyontivuoroa käsittäen 6 lyontia/vuoro eli ensin toinen lyo 120 kertaa ja sitten toinen 120. Kummalla on enempi juoksuja voittaa eli aika simppeli peli...

Mutta palatakseni siihen semifinaalipäivään. Ensinnäkin säännollisin väliajoin kuului hirveä metakka kun inkkarit ilmeisesti katsoivat porukalla peliä muutamassa huushollissa ja huusivat juoksuille yms. Kun lopulta selvisi että heidän porukka pääsi finaaliin ei ollu enää ihan kaikilla järki mukana.. Innokkaimmat idiootit alkoivat räjäytteleen pommeja jo kerrostalossa sisällä ja jatkoivat sitä sitten ulkona. (ja tosiaankin oli vasta semifinaali voitettu)

Pelotti ajatella mitä tapahtuisi huomenna jos he voittaisivat finaalin ja varsinkin kun vastassa tulee olemaan Pakistan. (Eli kuin Suomi voittais Ruotsin mutta lisätään intiaanikerroin mukaan... pidän siis Pakistanille peukkuja ;)

Tänään (24.9)olisi se juhla päivä. Intia - Pakistan finaali näkyi katukuvassa kun töistä lähtiessäni oli hirveät ruuhkat jo ennen puolta viittä. Tarkennuksena niille jotka eivät käytäntöjä tiedä, menen aina töihin n. 07:00 jotta pääsen "aikaisin" pois... Eli rapiat 9,5h kestää työpäivä ruokatunnin kanssa (45min siis...)

Katsoin ensimmäistä kertaa kokonaisen kriketti matsin ja pystyin jopa eläytyyn mukana kun tiesin säännötkin (Ashok piti mulle kriketti sääntö oppitunnin) Itse asiassa aloin jopa pitään Intian puolta loppua kohti mennessä... vain luoja tietää miten olin niin sekaisin, olisinko lie syönyt jotain väärää... Suurin osa jo varmaan tietääkin lopputuloksen eli Intia voitti. Pahoin pelkäämääni sekoamista ei kuitenkaan tapahtunut vaan juhlinta oli samanlaista ehkä jopa rauhallisempaakin kuin eilen... ei ymmärrä ei...

Voiton jälkeisenä päivänä kaikki olivat yhtä hymyä ja joka puolella tarjoiltiin toisille suklaata, paikallisia herkkuja yms. paikallislehdet myllyttivät Intian sankareita ja edellisen illan peliä, sanoisinko aika tosissaan...

Ruokalassa sattui tänään hassu juttu kun oltiin liikenteessä Suomalais ryhmällä vahvennettuna yhdellä inkkari taistelijalla. Tilattiin ruoat ja mentiin pöytään odottaan. Meille viidelle Suomalaiselle tuotiin ruoka, juomat yms nätisti pöytään, mutta meidan kaveri istui orpona ilman ruokaa. Hetki tuumailtiin ja tiskiltä alkoi huhuilu. Ne tahtoivat sen hakemaan oman sapuskansa... reilu peli maanmiehille... Joskus näköjään ihonvärillä on positiivinenkin vaikutus täällä, ehkä tästä jossain välissä elämä voi täällä iloksikin muuttua... heh menitko jo lankaan, ei tuota usko inkkari itsekään :)

Ei kommentteja: